Tietoa yhdistyksestä
Historia
Societas Gerontologica Fennica ry (SGF) on perustettu vuonna 1948 edistämään vanhenemisilmiöön ja vanhuuteen kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta. Perustajajäseninä toimi monia aikansa keskeisiä vaikuttajia useilta eri aloilta. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi arkkiatri Oswald Renkonen ja sihteerinä professori Eeva Jalavisto. Viimeksi mainitulla oli sittemmin hyvin keskeinen tehtävä SGF:n ja koko suomalaisen vanhustutkimuksen kehittäjänä.
Societas Gerontologica Fennica ry:n vuosikirja Geron alkoi ilmestyä vuonna 1949. Alkuun suomenkielisenä, sittemmin englanninkielisenä julkaistu vuosikirja ilmestyi aina vuoteen 1985 saakka. Yhdistys vaikutti myös käytännön geriatrisen toiminnan viriämiseen maassamme. SGF aloitti 1952 vanhusten poliklinikkatoiminnan Työterveyslaitoksen toimitiloissa, ja samana vuonna avasi Vanhainsuojelun keskusliitto (nykyinen Vanhustyön keskusliitto) samoissa tiloissa vanhusten ensimmäisen kotiaputoimiston.
Eeva Jalavisto on aikansa merkittävä gerontologi, vanhenemisilmiön tutkija. Paitsi alan perustutkijana hän piti lääkärinä ja geriatrina myös vanhusten vastaanottotoimintaa ja kirjoitti paljon vanhusten asemasta ja hoidosta. Eeva Jalaviston merkittävään elämäntyön kunnioittamiseksi SGF on järjestänyt useita Eeva Jalavisto juhlasymposiumeja ja jakanut alan merkittäville tutkijoille tunnustuksen Eeva Jalavisto - palkintoja.
Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet
Societas Gerontologica Fennica ry:n tarkoituksena on edistää vanhenemisilmiöön ja vanhuuteen kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta monitieteellisesti ja aikaansaada tätä tarkoitusta varten yhteistyötä vasten yhteistyötä mahdollisimman laajalta tieteelliseltä pohjalta.
Yhdistys pyrkii toteuttamaan päämääriään:
- järjestämällä tieteellisiä symposiumeja ja koulutustilaisuuksia yhdistyksen toimialalta
- edistämällä alan tutkimustoimintaa myötävaikuttamalla apurahojen ym. tieteellisen tuen saamiseen
- käsittelemällä kokouksissaan yhdistyksen toimialaan kuuluvia tieteellisiä kysymyksiä
- edistämällä yhdistyksen toimialaan liittyvää julkaisutoimintaa
Nykytoiminta
Societas Gerontologica Fennica ry on toiminut alansa virallisena kanavana kansainväliseen yhteistyöhön. Erityisen aktiivisesti on osallistuttu pohjoismaiseen yhteistyöhön Nordisk Gerontologisk Föreningenissä, jossa SGF on jäsenjärjestönä yhdessä Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n ja Suomen Geriatrien kanssa. SGF:lla on edustajat myös International Association of Gerontology:ssa ja sen Euroopan Regionissa.
Societas Gerontologica Fennica ry pyrkii toimimaan gerontologisen tutkimuksen ja käytännön työn yhdistävänä lenkkinä. Yhteistyökumppaneina toimivat mm Vanhustyön keskusliitto, Suomen Geriatrit, Kasvun ja vanhenemisen tutkijat, Ikäinstituutti ja Suomen Kuntaliitto.
Tieteelliset symposiumit ja koulutustilaisuudet muodostavat olennaisimman osan SGF:n toimintaa. Keskeinen foorumi on vuosikokoussymposium keväisin. Vuonna 2023 Societas Gerontologica Fennica ry täyttää 75 vuotta. Vuoden päätapahtuma on 27.4. järjestettävä Eeva Jalavisto juhlasymposium. Yhdistys on myös pyrkinyt järjestämään vuosittain Lääkäripäiville uusia geriatrisia tutkimustuloksia esittelevän koulutustilaisuuden. Yhdistys julkaisee jäsenkirjettä, jonka avulla tiedotetaan myös alan kansainvälisistä koulutustilaisuuksista ja yhteistyöjärjestöjen tilaisuuksista.
Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 200 jäsentä useilta eri tieteen aloilta.
Säännöt
Yhdistyksen nimi on Societas gerontologica Fennica r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 §
Yhdistyksen kieli on suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli suomi ja pyydettäessä ruotsi.
3 §
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhenemisilmiöön ja vanhuuteen kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta yleisbiologiselta, lääketieteelliseltä, psykologiselta, sosiaaliselta, kansaintaloustieteelliseltä ja sivistykselliseltä kannalta ja aikaansaada tätä tarkoitusta varten yhteistyötä mahdollisimman laajalta tieteelliseltä pohjalta.
4 §
Yhdistys pyrkii päämääriään toteuttamaan:
1) pitämällä varsinaisia kokouksia, joissa käsitellään viralliset asiat sekä yhdistyksen toimialaan kuuluvia tieteellisiä kysymyksiä.
2) järjestämällä tieteellisiä symposiumeja sekä koulutustilaisuuksia yhdistyksen toimialalta.
3) edistämällä yhdistyksen toimialaan liittyvää julkaisutoimintaa.
4) edistämällä alan tutkimustoimintaa myötävaikuttamalla apurahojen ym. taloudellisen tuen saamiseen.
5 §
Yhdistyksen jäsenet ovat:
1) varsinaisia jäseniä
2) kannattavia jäseniä
3) ulkomaisia jäseniä
4) kunniajäseniä
6 §
1) Yhdistyksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi voidaan valita gerontologian tai geriatrian alalla toimiva akateemisen loppututkinnon suorittanut tai muu gerontologisessa tai geriatrisessa tutkimustyössä aktiivisesti toimiva Suomen kansalainen.
Jäsenanomuksen hyväksyy kahden jäsenen ehdotuksesta yhdistyksen hallitus.
2) Kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö maksamalla vuosikokouksen määräämän vuosimaksun tai kertakaikkisen liittymismaksun.
3) Ulkomaiseksi jäseneksi yhdistys voi kutsua ulkomaisen tutkijan kahden varsinaisen jäsenen sitä kirjallisesti perustelemalla ehdotettua, jos hallitus ehdotusta puoltaa ja yhdistys kokouksessaan ehdotuksen hyväksyy.
4) Kunniajäseneksi yhdistys voi kutsua yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamisessa erityisesti ansioituneen henkilön kahden jäsenen sitä kirjallisesti perustellen ehdotettua, jos hallitus ehdotusta puoltaa ja yhdistys kokouksessaan ehdotuksen hyväksyy. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
7 §
Yhdistyksen varsinaiset jäsenet maksavat vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistys vuosikokouksessaan määrää. Kannattajajäsenet maksavat joko vuotuisen tai kertakaikkisen jäsenmaksun, joiden vähimmäismäärän vuosikokous niinikään määrää. Ulkomaiset ja kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksuista.
8 §
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta siten, että vuosittain kolme jäsentä on erovuorossa. Erovuoroisuus määrätään ensimmäisellä kerralla arvalla.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta rahastonhoitajan ja muut tarvittavat virkailijat.
9 §
Hallituksen tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa 3 §:ssä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tässä tarkoituksessa hallitus
1) toteuttaa yhdistyksen vuosikokouksen hyväksymää toimintasuunnitelmaa,
2) kutsuu yhdistyksen koolle.
3) valmistelee kokouksissa käsiteltävät asiat ja hoitaa yhdistyksen juoksevat asiat.
4) hoitaa yhdistyksen varoja ja uutta omaisuutta.
5) hoitaa yhdistyksen koti- ja ulkomaisia yhteyksiä.
6) kantaa ja vastaa yhdistyksen puolesta.
Hallitus on toiminnaltaan vastuunalainen vuosikokoukselle.
10 §
Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa ja on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.
11 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa sekä hallituksen määräämät henkilöt, kaksi aina yhdessä.
12 §
Yhdistyksen toimihenkilöt ovat:
1) puheenjohtaja, joka johtaa puhetta yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa.
2) varapuheenjohtaja, joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän estettynä ollessa.
3) sihteeri, joka pitää pöytäkirjaa yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa, laatii vuosikertomuksen yhdistyksen toiminnasta, hoitaa arkistoa ja jäsenmatrikkelia sekä yhdistyksen asioita hallituksen antamien ohjeiden mukaan.
4) rahastonhoitaja, joka hoitaa yhdistyksen taloutta ja kirjanpitoa, laatii tilinpäätöksen sekä jättää sen ja varain hallintoa koskevat ym. tarpeelliset asiakirjat vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta tiintarkastajille, joiden tulee palauttaa ne viikkoa ennen vuosikokousta.
Tarpeen tullessa yhdistys voi asettaa muitakin toimihenkilöitä sekä valiokuntia.
13 §
Kokouksista ilmoitetaan jäsenille kirjeitse tai hallituksen määräämissä sanomalehdissä. Kokouskutsuissa on otettava huomioon yhdistyslain määräykset.
14 §
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen vähintään kymmenen jäsenen ollessa läsnä. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö paitsi pykälässä 18 mainitussa tapauksessa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
15 §
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
16 §
Vuosikokous pidetään helmi- tai maaliskuussa. Tieto on annettava jäsenille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kaksi vuosikokouksen pöytäkirjan tarkistajaa.
2) esitetään yhdistyksen vuosikertomus sekä rahastonhoitajan ja tilintarkastajain vuosiselostukset edelliseltä kalenterivuodelta.
3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallitukselle sekä rahastonhoitajalle myönnettävästä vastuuvapaudesta.
4) määrätään jäsenmaksujen suuruus ja yhdistyksen toimihenkilöiden palkkiot kuluvalle vuodelle.
5) vahvistetaan alkaneen toimintavuoden talousarvio.
6) vahvistetaan toimintasuunnitelma alkaneelle vuodelle.
7) suoritetaan hallituksen erovuoroisten jäsenten vaalit
8) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa.
9) käsitellään muut esiin tulevat asiat.
Kohdassa 7 mainitut vaalit suoritetaan vaadittaessa umpilipuin.
17 §
Kokouksen pöytäkirjan tarkistaa kaksi kokouksessa siihen valittua jäsentä, ellei kokous itse sitä hyväksy.
18 §
Muutoksia sääntöihin saadaan tehdä, jos vähintään kolmen varsinaisen jäsenen allekirjoittama kirjallinen ehdotus saa kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väliä on oltava vähintään kaksi viikkoa, ainakin kolme neljäsosaa annetuista äänistä.
Sama koskee myös yhdistyksen purkautumista.
19 §
Yhdistyksen purkautuessa yhdistys päättää sen varojen luovuttamisesta jollekin yhdistyksen tarkoitusperiä lähinnä edistävälle kotimaiselle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai laitokselle.
20 §
Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.
21 §
Jäsen voi erota yhdistyksestä tehtyään siitä hallitukselle tai puheenjohtajalle kirjallisen ilmoituksen, taikka ilmoitettuaan siitä suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa sellaisen jäsenen, joka vaadittaessa ei ole suorittanut yhdistyksen jäsenmaksuja.